Hyppää pääsisältöön

Markkinavalvonta ja ympäristömarkkinointi

Markkinavalvonnan tavoitteena on, että markkinoille saatettavat tuotteet täyttävät lainsäädännön vaatimukset ja markkinoille jo päätyneiden vaatimustenvastaisten ja vaarallisten tuotteiden mahdolliset haitalliset vaikutukset saadaan minimoitua.
Kuva
Vaaterekki
© ernstboese - stock.adobe.com

Markkinavalvonnalla pyritään varmistamaan, että EU:n sisämarkkinoille saatetut ja käyttöön otetut tuotteet ja palvelut täyttävät lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Vaatimustenmukaisuuden varmistamisella suojellaan yleisiä etuja, kuten kuluttajien, työntekijöiden ja muiden loppukäyttäjien turvallisuutta ja terveyttä sekä ympäristöä. Markkinavalvonta kattaa kaiken markkinavalvontaviranomaisten toiminnan ja toimenpiteet, joilla ne pyrkivät varmistamaan, että EU:n sisämarkkinoille saatetut tuotteet ovat lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisia. Ensisijainen vastuu tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta on valmistajilla, maahantuojilla ja myyjillä sekä palvelujen osalta palvelujen tarjoajilla.

Suomessa useat viranomaiset vastaavat markkinavalvonnasta

Suomen markkinavalvontaviranomaiset toimivat yhteensä seitsemän ministeriön hallinnonalalla, ja markkinavalvontaa hoitavat pääosin ministeriöiden ohjaamat virastot.

Poikkeuksena on sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston ja aluehallintovirastojen viiden työsuojelun vastuualueen toteuttama olennaisessa määrin työssä käytettäväksi tarkoitettujen teknisten laitteiden markkinavalvonta.

Lisäksi Ahvenanmaan maakunnassa markkinavalvonnasta vastaa useilla tuotesektoreilla Ahvenanmaan maakunnan hallitus.

Markkinavalvonta jaetaan proaktiiviseen ja reaktiiviseen valvontaan

Proaktiivisella markkinavalvonnalla tarkoitetaan markkinavalvontaviranomaisen ennalta suunnittelemia markkinavalvontatoimia ja sitä toteutetaan markkinavalvontaviranomaisten valvontasuunnitelmien mukaisesti.

Proaktiivista markkinavalvontaa tehdään valvontakäynneillä erilaisissa myymälöissä, verkkokaupoissa, teollisuuden toimipaikoissa tai muissa vastaavissa paikoissa, joissa tuotteita myydään tai on otettu käyttöön.

Reaktiivisen markkinavalvonnan käynnistää yleensä jokin ulkoinen heräte. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset tuotteisiin liittyvät vaaratilanteet ja onnettomuudet, muiden markkinavalvontaviranomaisten tekemät ilmoitukset tai muiden viranomaisten, kuluttajien tai talouden toimijoiden tekemät ilmoitukset.

Jos markkinavalvontaviranomainen saa tietoa tuotteesta, jonka epäillään olevan vaatimustenvastainen tai aiheuttavan riskin, sen on ryhdyttävä selvittämään asiaa ja tarvittaessa ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin jatkotoimiin.

Suomen ympäristökeskus markkinavalvontaviranomaisena

Suomen ympäristökeskus (Syke) vastaa EU-ympäristömerkin, liikennepolttoaineiden laadun, otsonikerrosta heikentävien aineiden (ODS) ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) markkinavalvonnasta.

Syke huomioi valvonnassaan Suomen kansallisen markkinavalvontastrategian, jonka on laatinut Suomen markkinavalvonnan yhteyspiste Fipoint yhteistyössä markkinavalvonnan yhteistyöryhmän kanssa. Syke on yksi yhteistyöryhmän viranomaisista.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)