Ekosysteemipalvelut turvaavat ihmiselämän
Ekosysteemit palvelevat ihmistä – ja vieläpä ilmaiseksi
Luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Nämä ilmaiset palvelut pysyvät yllä vain, jos ekosysteemit säilyvät elinvoimaisina ja toimintakykyisinä. Mikäli heikennämme jonkin ekosysteemin toimintaa, sen tuottamien palveluiden määrä tai laatu voi huonontua. Tämä on jo nähty: vaurioitunut vesiluonto ei kykene tuottamaan haluamiamme arvokaloja, pölyttäjäkato uhkaa luonnonmarjojen ja viljelykasvien satoja.
Ekosysteemipalvelujen arvo voidaan mitata myös rahassa. Paljonko maksaisi, jos joutuisimme keinotekoisesti sitomaan ilmakehästä hiiltä saman verran kuin kasvikunta sitoo? Miten kalliiksi tulisi korvata kalansaaliit kasvatetulla ruualla tai rakennuspuu muilla materiaaleilla?
Kolmenlaisia ekosysteemipalveluja
Ekosysteemipalvelut jaetaan kolmeen luokkaan: tuotantopalveluihin, säätely- ja ylläpitopalveluihin sekä kulttuuripalveluihin. Näistä konkreettisimpia ovat tuotantopalvelut eli ruuan, raaka-aineiden ja materiaalien tuotanto. Suomalaisille tärkeitä ekosysteemituotteita ovat puu ja bioenergian raaka-aineet sekä kalat, marjat, sienet, riista ja porot. Myös viljelykasvien ja kotieläinten tuotanto luetaan tuotantopalveluihin. Tämä johtuu siitä, että maataloustuotanto on riippuvaista sekä toimivasta maaekosysteemistä että riittävästä vedensaannista, jota ekosysteemit niin ikään säätelevät.
Veden säätely on esimerkki ekosysteemien tuottamista säätelypalveluista. Elävään maahan kertyvä humus ja multa pidättävät vettä ja estävät sitä hulahtamasta vauhdilla järveen tai jokeen. Näin vettä riittää viljelykasveille, vaikka sadetta ei vähään aikaan saataisikaan. Eloperäinen aines myös möyhentää maan kasveille sopivaksi. Maassa tapahtuu paljon muutakin elintärkeää: maaperäeliöt kierrättävät ravinteita takaisin kasvien käyttöön, sitovat typpeä ilmakehästä ja puhdistavat vettä. Kasvillisuuden tuottamia säätelypalveluita ovat esimerkiksi hapen tuotanto, hiilen sidonta ja ilman puhdistaminen.
Kulttuuripalvelut ovat luonnon ihmiselle tarjoamia aineettomia hyötyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnosta saadut elämykset ja inspiraatio, viihtyisä asuinympäristö sekä luonnontieteellinen tieto. Luonto on suomalaiselle tärkeä virkistyksen ja hyvinvoinnin lähde ja luo myös edellytyksiä matkailuelinkeinolle. Suomalainen kulttuuriperintö ammentaa pitkälti luonnosta.
Ekosysteemipalvelut ovat uhattuina
Koska ekosysteemipalvelut ovat ilmaisia, niitä ei ole osattu arvostaa. Ekosysteemipalveluille ei ole määritelty arvoa kansantalouden tilinpidossa eikä niitä ole otettu huomioon pitkän aikavälin taloudellisissa laskelmissa ja ennusteissa. Välinpitämättömyys on johtanut siihen, että ekosysteemejä on käytetty ja muutettu voimakkaasti. Ekosysteemien toiminnalle välttämätön biologinen monimuotoisuus on kaventunut.
Suomessa ekosysteemejä ovat heikentäneet eniten metsävarojen hyödyntäminen sekä maankäyttö ja sen muutokset. Metsien luontotyypeistä yhtäkään ei luokitella säilyväksi koko Suomessa, valtaosa on uhanalaisia. Tämä merkitsee, että metsien kyky pitää yllä metsille ominaisten lajien ja ekosysteemipalveluiden koko kirjoa on vaarantunut.
Vielä huonommin on käynyt soille, joiden pinta-alasta ojitus on hävittänyt yli puolet. Ojitus on heikentänyt soiden kykyä pidättää vettä ja lieventää siten tulvia sekä turvata alapuolisten alueiden tasainen vedensaanti. Ojittamattomat suot myös sitovat valumavesien ravinteita ja humusaineita, mikä ehkäisee vesien rehevöitymistä ja samentumista. Tummumisen myötä monen järven lohikala- ja muikkukannat ovat merkittävästi taantuneet. Näille soiden tarjoamille palveluille olisi nyt kysyntää, kun ilmastonmuutos tuo meille lisää sekä rankkasateita että kuivuusjaksoja.
Ekosysteemipalveluiden heikkenemisvaaraan herätään usein kovin myöhään. Siinä vaiheessa kun palvelu on silmin nähden heikentynyt, ekosysteemissä on jo tapahtunut suuria ja vaikeasti korjattavia muutoksia. Pölyttäjien väheneminen on kuin jäävuoren huippu: se kertoo, että maaseudun elinympäristöjen hoidossa on jotain vialla ja että vika vaikuttaa luultavasti moneen muuhunkin eliöryhmään.
Palveluiden turvaaminen kannattaa
Ekosysteemipalvelut kytkeytyvät tiiviisti luonnon hyvinvointiin. Ei ole olemassa poppakonstia, jonka turvin voisimme sekä kohdella luontoa holtittomasti että samaan aikaan turvata luonnon tuottamat palvelut. Tämä on onneksi jo oivallettu. On tiedostettu, että luontokadon estäminen on yhtä tärkeää ihmiskunnan tulevaisuudelle kuin ilmastonmuutoksen torjunta.
Koska ekosysteemit palvelevat meitä paikallisesti, meidän kannattaa vaalia lähiluontoa myös oman itsemme takia. Mitä terveempi ja monimuotoisempi luonto meitä ympäröi, sitä varmemmin saamme nauttia runsaista ja monipuolisista ekosysteemipalveluista.
